Maamiesseuratyö

TAITOJA KURSSEIN JA KILPAILUIN

Korpiselän pitäjässä innostuttiin lähes joka kylällä perustamaan oma maamiesseura. Korpijärven viljelijöiden tavoite oli kehittää maataloutta ja sitä varten he perustivat maamiesseuran jo 1919.

Toiminta lähtikin vireästi käyntiin ja perustamisvuoden lopussa oli seurassa jo 52 jäsentä. Toiminnassa keskityttiin kesannon, hakamaiden ja juurikasvien hoitoon. Tuhkan talteenotossa käynnistettiin kilpailu.

Seura hankki Kullervo 3 puimakoneen ja talvisin pyöritettiin maamoottorilla myllyä. Viljelyalan kasvaessa hankkivat useat viljelijät omia puimakoneitaan. Varoja kartutettiin jäsenmaksujen lisäksi arpajaisilla ja iltamilla. Arpajaisissa palkintoina oli mm. lehmä, aura ja separaattori. Samoin pidettiin runsaasti erilaisia kilpailuja. Ojankaivussa, kynnössä ja kirvesvarren teossa miteltiin osallistujien taitavuutta. Oman talon seura sai 1935 ja jo samana kesänä vietettiin kesäjuhlia oman talon tanhuvilla. Samana kesänä pidettiin myös elojuhlat, jotka myöhemmin muuttuivat kesäjuhliksi.

Maamiesseuratoiminta oli voimakasta. Kuvassa miesjoukkio Tsiipakan maamiesseuratalon edustalla.

KOKKARI - TSOKKI

Pari vuotta valmistelivat Kokkarin ja Tsokin viljelijät oman maamiesseuran perustamista. Seura perustettiin 1922 ja heti seuraan liittyi runsaasti jäseniä.

Kassaa ryhdyttiin täyttämään järjestämällä huvitilaisuuksia ja kokoamalla jäsenmaksut. Kilpailuin tehostettiin toimintaa ja saatiin myös nuoret mukaan.

Seuran toiminnalle antoi arvokasta tukea antoi neuvontaa harjoittava maatalousneuvoja Arvo A. Nieminen, toimien myös tilintarkastajana. Varallisuuden karttuessa seura osti työvälineitä lainattavaksi ja alkoi suunnitella oman talon rakentamista.

Lauri Vornanen sai lahjoituksena Suojärvellä toimivalta Aunuksen Puuliike Oy:ltä talon raakasahatavan. Talon urakointi annettiin Olli Hakkaraiselle ja talo valmistui 1936.

Hintaa talolle tuli 100.000 markkaa, jonka kattamiseksi otettiin Korpiselän säästöpankista 25.000 markan laina.

Uusi talo oli hyvin suosittu ja kaikki lähiseudun tilaisuudet pidettiin uudella seurantalolla. Talvisota katkaisi hyvin alkaneen toiminnan, oli lähdettävä evakkoon.

Kylän väki palaili takaisin jatkosodan aikana ja maamiesseuraväki saattoi huomata kuinka talo oli saatettu huonoon kuntoon. Toiminta alkoi kuitenkin viritä ja niin päätettiin kunnostaa seurantalo.

Korjaustyö annettiin Mihail Riissaselle urakalla. Työ edistyi hyvin, mutta juuri kun talo olisi saatu käyttöön jouduttiin jälleen jättämään kylä. Myöhemmin selvisi, että lähtö oli lopullinen.

Talon menetystä anottiin valtiolta korvattavaksi. Korvaus luvattiin, mutta ehdolla, että seuran tulee aloittaa toiminta jonkin maanviljelysseuran alueella.

Kokkarin - Tsokin alueen ihmisiä todettiin asuvan eniten Vieremän Salahmin kylässä. Päätettiin pitää maamiesseuran kokous 31.1.1949. Väkeä tuli runsaasti ja niin päästiin taas alkuun ja toiminta päätettiin käynnistää Kuopion Maanviljelysseuran alaisena koneyrityksenä.

Ostettiin traktori, aura, äes, puimakone ja muuta kalustoa. Kalustovaja rakennettiin Arvi Parviaisen lahjoittamalle tontille.

ÄGLÄJÄRVI

Opettaja Gabriel Salovaaran kutsui koolle Ägläjärven väen ja niin perustettiin kylään maamiesseura 1922. Heti perustamisen jälkeen ryhdyttiin puuhaamaan omaa taloa.

Talkoovoimin, lahjavaroin ja Suojärven Osuuskassasta otetun 20.000 markan lainan turvin talo valmistui 1927. Iltamat ja juhlat täyttivät talon ja tuottivat niin paljon, että velka saatiin maksettua.

Ägläjärven maamiesseurassa oli 70 - 80 jäsentä ja toiminta oli vilkasta. Jäsenistölle järjestettiin kursseja ja koulutusta. Samoin hankittiin lainattavaksi hankmo, jousiäes, kylvökone, astiasto ja 1939 hankittiin puimakone, jota ehdittiin käyttää vain yhtenä syksynä.

Talvisota katkaisi toiminnan ja kun Jatkosodan aikana palattiin kylään huomattiin, että maamiesseuran talo oli tuhottu. 

KORPISELKÄ

Korpiselän maamiesseura perustettiin 1926, mutta seura toimi jo vapaussodan aikaan Seuralla ei ollut omaa taloa, vaan se toimi vuokratiloissa, joissa järjestettiin iltamia ja juhlia. Lipputuloilla ja arpajaisilla kerrytettiin seuran kassaa, jotta voitiin ostaa kilpailuihin palkintoja ja tuotantovälineitä.

Jäsenilleen seura lainasi Sampo-äestä, sahraa ja viljanlajittelijaa. Seura lopetti 1947, jolloin työvälineet ja varat luovutettiin Luutalahden maamiesseuralle.

TOLVAJÄRVI

Korpiselän Tolvajärven maamiesseura perustettiin 1927 ja seuran toiminta oli vilkasta. Seuran Timonlahden rannalle talkoilla rakentama tanssilava vilkastutti toimintaa kesäisin.

Oma seurantalo päätettiin rakennettiin Ruube Korhoselta 9.000 markalla ostetusta hirsinavetasta. Talon urakoi 51.000 markalla A. Hakkarainen. Ja vaikka talo oli vielä keskeneräinen pidettiin kesän praasniekkajuhlat omassa talossa.

Talo vihittiin käyttöön lokakuussa 1939. Seuran talous oli hyvä, rahaa oli pankissa yli 10 000 markkaa. Velkaa oli otettu talon rakentamiseen Korpiselän säästöpankista 40.000 markkaa,  mutta vihkiäisten aikaan velkaa ei enää ollut.

HOILOLA

Hoilolan kylän väki kuului ennen oman seuran perustamista Korpijärven maamiesseuraan. Kulkuesteet haittasivat toimintaa ja pakottivat 1930 oman seuran perustamiseen.

Seuran toiminta käynnistyi ripeästi ja oli aina sotaan saakka vilkasta. Kesäisin järjestettiin kesäjuhlat urheilukilpailuineen, sekä iltamia ja tansseja.

Seura hankki lainattavaksi muokkausvälineitä, kylvökoneita ja pellavien loukuttimia. Hankittiinpa myös pieni kirjasto kyläläisten käyttöön.

Seura hankki omistukseensa Onnenvirran lähistöltä maa-alueen. 1945 rakennettiin Saaroisiin viljankuivaamo.